Nijmegen
[fusion_text]
Viehättävä Nijmegen on Alankomaiden vanhin kaupunki, sijaiten Gelderlandin provinssissa maan itäosassa lähellä Waal-jokea. Kaupungissa on noin 168 000 asukasta ja koko metropolialueella on 285 000. Nijmegenissä on yliopisto ja kaupunki on tunnettu virkeästä opiskelijakulttuuristaan.
Nijmegen mainittiin ensimmäisen kerran kirjallisessa lähteessä 100-luvulla, kun kaupungin paikalle perustettiin roomalainen sotilasleiri. Vuonna 104 Rooman keisari Trajanus nimesi kaupungin uudelleen Ulpia Noviomagus Batavorum, noviomaguksen ollessa kaupungin nykyisen nimen etymologinen perusta.
Virkistys
Kaupungissa on paljon huokeita ja pieniä ravintoloita (“eetcafé”) varsinkin Van Welderenstraat -kadulla ja Kelfkensbosissa. Kuusi viikkoa ennen pääsiäistä kaupungissa pidetään riehakas karnevaali, joissa kuuluu pitää hauskaa naamiaisasuissa. Myös Gelderlannin muissa kylissä ja kaupungeissa on tuolloin karnevaalikausi. Alakaupunki ja korttelit sen ympärillä ovat Nijmegenin yöelämän keskus lukuisine pubeineen ja kahviloineen. Vuosittain järjestettävä rock-festivaali Forta Rock kerää kaupunkiin tuhansittain hevikansaa.
Ostokset
Trendikkäät kaupat löytyvät täällä Marikenstraat-kadulla. Joka maanantai kaupungin keskustassa pidetään markkinat, jotka keskittyvät lähinnä Grote Markt -aukiolle. Markkinoilta löytää kaikenlaista kivaa sopuhintaan ja matkamuistot kannattaakin ostaa täältä.
Jotain nähtävää
Kronenburgerpark
Tämä idyllinen puisto on omiaan rauhalliselle kävelyretkelle tai piknikille. Puiston päänähtävyys on Kruittoren (Ruutitorni), vuonna 1426 rakennettu torni, joka on jäänne kaupunkia kiertäneestä muurista.
Grote Markt
Tämä toriaukio on suosittu kokoontumispaikka kahviloidensa ja vanhan arkkitehtuurin takia. Torin huomattavin nähtävyys on 1500-luvulla rakennettu vaakahuone (waag), joka toimii nykyään ravintolana.
Het Valkhof -museo
Tämä museo sijaitsee osoitteessa Kelfkensbos 59, vanhan roomalaisen sotilasalueen ja Kaarle Suuren rakentaman linnoituksen paikalla.
Sen kokoelmiin kuuluu arkeologisissa kaivauksissa löydettyjä roomalaisajan esineitä sekä 1600-luvun maalauksia ja hopeatöitä, nykytaiteen ohella.
It depicts Roman artifacts found archaeological excavations, as well as 17th-century paintings, silverware, and modern art.
Pyhän Johanneksen luostari
Tämä osoitteessa Franseplaats 1 sijaitseva luostari kuului johanniittain ritarikunnalle, mutta nykyään sen tiloissa on hieno panimoravintola, jossa kannattaa maistaa talon omia oluita.
Kuinka kulkea Nijmegenissä
Paikallinen bussiyhtiö Breng liikennöi melkein jokaiseen kaupungin lähiöön keskustasta. Hermes-bussiyhtiö liikennöi myös lähiöihin sekä myös muutamiin Nijmegenin naapurikaupunkiin. Lisää informaatiota lähiliikenteestä täältä.
Kuinka päästä Nijmegeniin
Lähin kansainvälinen lentokenttä on Saksan Weezessä, sijaiten 45 kilometrin päässä kaupungista. Lista sillä operoivista yhtiöistä on täällä ja määränpäät täällä. Päästäkseen täältä Nijmegeniin kannattaa ottaa lentokentältä bussi Weezen rautatieasemalle, matkustaa junalla Kleveen ja ottaa siitä bussi Nijmegeniin. Matka kestää noin 75 minuuttia ja maksaa yhteen suuntaan noin 5.90-7.60 €. Bussiaikataulut näkee täältä.
Hiukkasen helpommin palvelee Eindhovenin lentokenttä 60 kilometriä lounaaseen. Lista sillä operoivista yhtiöistä on täällä, määränpäät täällä. Tältä lentokentältä kannattaa ottaa bussi 401 tai 400 Eindhovenin päärautatieasemalle ja matkustaa junalla ‘s Hertogenboschiin, josta voi vaihtaa Nijmegenin-junaan.
Alankomaiden kansalliset rautatiet (Nederlandse Spoorwegen, NS) liikennöi säännöllisesti Nijmegenin ja Alankomaiden suurimpien kaupunkien välillä. Täältä kulkee 4 junavuoroa päivittäin Utrechtiin, joista kaksi jatkaa Amsterdamiin. Utrechtissa voi vaihtaa Schipholin lentokentän kautta kulkevaan junaan. Kätevä informaatio Alankomaiden rautateiden aikatauluista löytyy täältä.
Valtatie A73 johtaa Nijmegeniin Venlon kautta, A77/A57 Saksan Reininmaalta. A15 kulkee Rotterdamin ja Nijmegenin välillä.
Top 5 Nijmegenissä
- Het Valkhof -museo
- Kronenburgerpark
- Grote Markt
- Vanhakaupunki
- Forta Rock -festivaali
Teksti: Timo Hellman
Valokuvat: CC-lisenssillä / Finalart2005, Peertje55, G.Lanting, Carole Raddato, Rijksdienst voor het Cultureel Erfgoed[/fusion_text]
